Przejdź do zawartości

Aneks:Język fiński - odmiana czasowników/18

Z Wikisłownika – wolnego słownika wielojęzycznego

Koniugacja typu 18.

[edytuj]

Bez wymiany

[edytuj]

tylne

[edytuj]
zakończone na -lla

Przykład poniżej: bezokolicznik tulla, temat tul-.

tryb oznajmujący
czas teraźniejszy perfekt
twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie
osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm
1. tul‧en tul‧emme en tul‧e emme tul‧e 1. olen tul‧lut olemme tul‧leet en ole tul‧lut emme ole tul‧leet
2. tul‧et tul‧ette et tul‧e ette tul‧e 2. olet tul‧lut olette tul‧leet et ole tul‧lut ette ole tul‧leet
3. tul‧ee tul‧evat ei tul‧e eivät tul‧e 3. on tul‧lut ovat tul‧leet ei ole tul‧lut eivät ole tul‧leet
str. bierna tul‧laan ei tul‧la str. bierna on tul‧tu ei ole tul‧tu
imperfekt czas zaprzeszły
twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie
osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm
1. tul‧in tul‧imme en tul‧lut emme tul‧leet 1. olin tul‧lut olimme tul‧leet en ollut tul‧lut emme olleet tul‧leet
2. tul‧it tul‧itte et tul‧lut ette tul‧leet 2. olit tul‧lut olitte tul‧leet et ollut tul‧lut ette olleet tul‧leet
3. tul‧i tul‧ivat ei tul‧lut eivät tul‧leet 3. oli tul‧lut olivat tul‧leet ei ollut tul‧lut eivät olleet tul‧leet
str. bierna tul‧tiin ei tul‧tu str. bierna oli tul‧tu ei ollut tul‧tu
tryb warunkowy
czas teraźniejszy perfekt
twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie
osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm
1. tul‧isin tul‧isimme en tul‧isi emme tul‧isi 1. olisin tul‧lut olisimme tul‧leet en olisi tul‧lut emme olisi tul‧leet
2. tul‧isit tul‧isitte et tul‧isi ette tul‧isi 2. olisit tul‧lut olisitte tul‧leet et olisi tul‧lut ette olisi tul‧leet
3. tul‧isi tul‧isivat ei tul‧isi eivät tul‧isi 3. olisi tul‧lut olisivat tul‧leet ei olisi tul‧lut eivät olisi tul‧leet
str. bierna tul‧taisiin ei tul‧taisi str. bierna olisi tul‧tu ei olisi tul‧tu
tryb rozkazujący
czas teraźniejszy perfekt
twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie
osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm
1. tul‧kaamme älkäämme tul‧ko 1. olkaamme tul‧leet älkäämme olko tul‧leet
2. tul‧e tul‧kaa älä tul‧e älkää tul‧ko 2. ole tul‧lut olkaa tul‧leet älä ole tul‧lut älkää olko tul‧leet
3. tul‧koon tul‧koot älköön tul‧ko älkööt tul‧ko 3. olkoon tul‧lut olkoot tul‧leet älköön olko tul‧lut älkööt ole tul‧leet
str. bierna tul‧takoon älköön tul‧tako str. bierna olkoon tul‧tu älköön olko tul‧tu
tryb potencjalny
czas teraźniejszy perfekt
twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie
osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm
1. tul‧len tul‧lemme en tul‧le emme tul‧le 1. lienen tul‧lut lienemme tul‧leet en liene tul‧lut emme liene tul‧leet
2. tul‧let tul‧lette et tul‧le ette tul‧le 2. lienet tul‧lut lienette tul‧leet et liene tul‧lut ette liene tul‧leet
3. tul‧lee tul‧levat ei tul‧le eivät tul‧le 3. lienee tul‧lut lienevät tul‧leet ei liene tul‧lut eivät liene tul‧leet
str. bierna tul‧taneen ei tul‧tane str. bierna lienee tul‧tu ei liene tul‧tu


Formy odczasownikowe
bezokoliczniki/odsłownik imiesłowy
str. czynna str. bierna str. czynna str. bierna
I tul‧la cz. teraźniejszego tul‧eva tul‧tava
rozszerzony I tul‧lakseen2 cz. przeszłego tul‧lut tul‧tu
II inessivus tul‧lessa1 tul‧taessa sprawcy tul‧ema1, 3
instructivus tul‧len przeczący tul‧ematon
III inessivus tul‧emassa 1) Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym.

2) Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej.
3) Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę.

elativus tul‧emasta
illativus tul‧emaan
adessivus tul‧emalla
abessivus tul‧ematta
instructivus tul‧eman tul‧taman
IV mianownik tul‧eminen
partitivus tul‧emista
V tul‧emaisillan2

przednie

[edytuj]
zakończone na -iellä, -tsellä, -stellä, -rvellä, -vellä

Przykład poniżej: bezokolicznik kävellä, temat kävel-.

tryb oznajmujący
czas teraźniejszy perfekt
twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie
osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm
1. kävel‧en kävel‧emme en kävel‧e emme kävel‧e 1. olen kävel‧lyt olemme kävel‧leet en ole kävel‧lyt emme ole kävel‧leet
2. kävel‧et kävel‧ette et kävel‧e ette kävel‧e 2. olet kävel‧lyt olette kävel‧leet et ole kävel‧lyt ette ole kävel‧leet
3. kävel‧ee kävel‧evät ei kävel‧e eivät kävel‧e 3. on kävel‧lyt ovat kävel‧leet ei ole kävel‧lyt eivät ole kävel‧leet
str. bierna kävel‧lään ei kävel‧lä str. bierna on kävel‧ty ei ole kävel‧ty
imperfekt czas zaprzeszły
twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie
osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm
1. kävel‧in kävel‧imme en kävel‧lyt emme kävel‧leet 1. olin kävel‧lyt olimme kävel‧leet en ollut kävel‧lyt emme olleet kävel‧leet
2. kävel‧it kävel‧itte et kävel‧lyt ette kävel‧leet 2. olit kävel‧lyt olitte kävel‧leet et ollut kävel‧lyt ette olleet kävel‧leet
3. kävel‧i kävel‧ivät ei kävel‧lyt eivät kävel‧leet 3. oli kävel‧lyt olivat kävel‧leet ei ollut kävel‧lyt eivät olleet kävel‧leet
str. bierna kävel‧tiin ei kävel‧ty str. bierna oli kävel‧ty ei ollut kävel‧ty
tryb warunkowy
czas teraźniejszy perfekt
twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie
osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm
1. kävel‧isin kävel‧isimme en kävel‧isi emme kävel‧isi 1. olisin kävel‧lyt olisimme kävel‧leet en olisi kävel‧lyt emme olisi kävel‧leet
2. kävel‧isit kävel‧isitte et kävel‧isi ette kävel‧isi 2. olisit kävel‧lyt olisitte kävel‧leet et olisi kävel‧lyt ette olisi kävel‧leet
3. kävel‧isi kävel‧isivät ei kävel‧isi eivät kävel‧isi 3. olisi kävel‧lyt olisivat kävel‧leet ei olisi kävel‧lyt eivät olisi kävel‧leet
str. bierna kävel‧täisiin ei kävel‧täisi str. bierna olisi kävel‧ty ei olisi kävel‧ty
tryb rozkazujący
czas teraźniejszy perfekt
twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie
osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm
1. kävel‧käämme älkäämme kävel‧kö 1. olkaamme kävel‧leet älkäämme olko kävel‧leet
2. kävel‧e kävel‧kää älä kävel‧e älkää kävel‧kö 2. ole kävel‧lyt olkaa kävel‧leet älä ole kävel‧lyt älkää olko kävel‧leet
3. kävel‧köön kävel‧kööt älköön kävel‧kö älkööt kävel‧kö 3. olkoon kävel‧lyt olkoot kävel‧leet älköön olko kävel‧lyt älkööt ole kävel‧leet
str. bierna kävel‧täköön älköön kävel‧täkö str. bierna olkoon kävel‧ty älköön olko kävel‧ty
tryb potencjalny
czas teraźniejszy perfekt
twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie
osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm
1. kävel‧len kävel‧lemme en kävel‧le emme kävel‧le 1. lienen kävel‧lyt lienemme kävel‧leet en liene kävel‧lyt emme liene kävel‧leet
2. kävel‧let kävel‧lette et kävel‧le ette kävel‧le 2. lienet kävel‧lyt lienette kävel‧leet et liene kävel‧lyt ette liene kävel‧leet
3. kävel‧lee kävel‧levät ei kävel‧le eivät kävel‧le 3. lienee kävel‧lyt lienevät kävel‧leet ei liene kävel‧lyt eivät liene kävel‧leet
str. bierna kävel‧täneen ei kävel‧täne str. bierna lienee kävel‧ty ei liene kävel‧ty


Formy odczasownikowe
bezokoliczniki/odsłownik imiesłowy
str. czynna str. bierna str. czynna str. bierna
I kävel‧lä cz. teraźniejszego kävel‧evä kävel‧tävä
rozszerzony I kävel‧läkseen2 cz. przeszłego kävel‧lyt kävel‧ty
II inessivus kävel‧lessä1 kävel‧täessä sprawcy kävel‧emä1, 3
instructivus kävel‧len przeczący kävel‧emätön
III inessivus kävel‧emässä 1) Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym.

2) Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej.
3) Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę.

elativus kävel‧emästä
illativus kävel‧emään
adessivus kävel‧emällä
abessivus kävel‧emättä
instructivus kävel‧emän kävel‧tämän
IV mianownik kävel‧eminen
partitivus kävel‧emistä
V kävel‧emäisillän2

A, B, C

[edytuj]

zobacz

D, F, H, I

[edytuj]

zobacz

J, K, niereg. olla

[edytuj]

zobacz