Aneks:Język fiński - odmiana czasowników/24a

<< Aneks:Język fiński - odmiana czasowników/24

A[edytuj]

tylne[edytuj]

k:kk[edytuj]

zakończone na -kata (k → kk)

Przykład poniżej: bezokolicznik pakata, temat pak-.

tryb oznajmujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	pak‧ka‧an	pak‧ka‧amme	en pak‧ka‧a	emme pak‧ka‧a	1.	olen pak‧a‧nnut	olemme pak‧a‧nneet	en ole pak‧a‧nnut	emme ole pak‧a‧nneet
2.	pak‧ka‧at	pak‧ka‧atte	et pak‧ka‧a	ette pak‧ka‧a	2.	olet pak‧a‧nnut	olette pak‧a‧nneet	et ole pak‧a‧nnut	ette ole pak‧a‧nneet
3.	pak‧ka‧a	pak‧ka‧avat	ei pak‧ka‧a	eivät pak‧ka‧a	3.	on pak‧a‧nnut	ovat pak‧a‧nneet	ei ole pak‧a‧nnut	eivät ole pak‧a‧nneet
str. bierna	pak‧a‧taan		ei pak‧a‧ta		str. bierna	on pak‧a‧ttu		ei ole pak‧a‧ttu
imperfekt					czas zaprzeszły
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	pak‧ka‧sin	pak‧ka‧simme	en pak‧a‧nnut	emme pak‧a‧nneet	1.	olin pak‧a‧nnut	olimme pak‧a‧nneet	en ollut pak‧a‧nnut	emme olleet pak‧a‧nneet
2.	pak‧ka‧sit	pak‧ka‧sitte	et pak‧a‧nnut	ette pak‧a‧nneet	2.	olit pak‧a‧nnut	olitte pak‧a‧nneet	et ollut pak‧a‧nnut	ette olleet pak‧a‧nneet
3.	pak‧ka‧si	pak‧ka‧sivat	ei pak‧a‧nnut	eivät pak‧a‧nneet	3.	oli pak‧a‧nnut	olivat pak‧a‧nneet	ei ollut pak‧a‧nnut	eivät olleet pak‧a‧nneet
str. bierna	pak‧a‧ttiin		ei pak‧a‧ttu		str. bierna	oli pak‧a‧ttu		ei ollut pak‧a‧ttu
tryb warunkowy
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	pak‧ka‧isin	pak‧ka‧isimme	en pak‧ka‧isi	emme pak‧ka‧isi	1.	olisin pak‧a‧nnut	olisimme pak‧a‧nneet	en olisi pak‧a‧nnut	emme olisi pak‧a‧nneet
2.	pak‧ka‧isit	pak‧ka‧isitte	et pak‧ka‧isi	ette pak‧ka‧isi	2.	olisit pak‧a‧nnut	olisitte pak‧a‧nneet	et olisi pak‧a‧nnut	ette olisi pak‧a‧nneet
3.	pak‧ka‧isi	pak‧ka‧isivat	ei pak‧ka‧isi	eivät pak‧ka‧isi	3.	olisi pak‧a‧nnut	olisivat pak‧a‧nneet	ei olisi pak‧a‧nnut	eivät olisi pak‧a‧nneet
str. bierna	pak‧a‧ttaisiin		ei pak‧a‧ttaisi		str. bierna	olisi pak‧a‧ttu		ei olisi pak‧a‧ttu
tryb rozkazujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	–	pak‧a‧tkaamme	–	älkäämme pak‧a‧tko	1.	–	olkaamme pak‧a‧nneet	–	älkäämme olko pak‧a‧nneet
2.	pak‧ka‧a	pak‧a‧tkaa	älä pak‧ka‧a	älkää pak‧a‧tko	2.	ole pak‧a‧nnut	olkaa pak‧a‧nneet	älä ole pak‧a‧nnut	älkää olko pak‧a‧nneet
3.	pak‧a‧tkoon	pak‧a‧tkoot	älköön pak‧a‧tko	älkööt pak‧a‧tko	3.	olkoon pak‧a‧nnut	olkoot pak‧a‧nneet	älköön olko pak‧a‧nnut	älkööt ole pak‧a‧nneet
str. bierna	pak‧a‧ttakoon		älköön pak‧a‧ttako		str. bierna	olkoon pak‧a‧ttu		älköön olko pak‧a‧ttu
tryb potencjalny
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	pak‧a‧nnen	pak‧a‧nnemme	en pak‧a‧nne	emme pak‧a‧nne	1.	lienen pak‧a‧nnut	lienemme pak‧a‧nneet	en liene pak‧a‧nnut	emme liene pak‧a‧nneet
2.	pak‧a‧nnet	pak‧a‧nnette	et pak‧a‧nne	ette pak‧a‧nne	2.	lienet pak‧a‧nnut	lienette pak‧a‧nneet	et liene pak‧a‧nnut	ette liene pak‧a‧nneet
3.	pak‧a‧nnee	pak‧a‧nnevat	ei pak‧a‧nne	eivät pak‧a‧nne	3.	lienee pak‧a‧nnut	lienevät pak‧a‧nneet	ei liene pak‧a‧nnut	eivät liene pak‧a‧nneet
str. bierna	pak‧a‧ttaneen		ei pak‧a‧ttane		str. bierna	lienee pak‧a‧ttu		ei liene pak‧a‧ttu

Formy odczasownikowe
bezokoliczniki/odsłownik				imiesłowy
		str. czynna	str. bierna		str. czynna	str. bierna
I		pak‧a‧ta		cz. teraźniejszego	pak‧ka‧ava	pak‧a‧ttava
rozszerzony I		pak‧a‧takseen²		cz. przeszłego	pak‧a‧nnut	pak‧a‧ttu
II	inessivus	pak‧a‧tessa¹	pak‧a‧ttaessa	sprawcy	pak‧ka‧ama^1, 3
II	instructivus	pak‧a‧ten	–	przeczący	pak‧ka‧amaton
III	inessivus	pak‧ka‧amassa	–	¹⁾ Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym. ²⁾ Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej. ³⁾ Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę.
	elativus	pak‧ka‧amasta	–
	illativus	pak‧ka‧amaan	–
	adessivus	pak‧ka‧amalla	–
	abessivus	pak‧ka‧amatta	–
	instructivus	pak‧ka‧aman	pak‧a‧ttaman
IV	mianownik	pak‧ka‧aminen
IV	partitivus	pak‧ka‧amista
V		pak‧ka‧amaisillan²

g:gg[edytuj]

zakończone na -gata (g → gg)

Przykład poniżej: bezokolicznik digata, temat dig-.

tryb oznajmujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	dig‧ga‧an	dig‧ga‧amme	en dig‧ga‧a	emme dig‧ga‧a	1.	olen dig‧a‧nnut	olemme dig‧a‧nneet	en ole dig‧a‧nnut	emme ole dig‧a‧nneet
2.	dig‧ga‧at	dig‧ga‧atte	et dig‧ga‧a	ette dig‧ga‧a	2.	olet dig‧a‧nnut	olette dig‧a‧nneet	et ole dig‧a‧nnut	ette ole dig‧a‧nneet
3.	dig‧ga‧a	dig‧ga‧avat	ei dig‧ga‧a	eivät dig‧ga‧a	3.	on dig‧a‧nnut	ovat dig‧a‧nneet	ei ole dig‧a‧nnut	eivät ole dig‧a‧nneet
str. bierna	dig‧a‧taan		ei dig‧a‧ta		str. bierna	on dig‧a‧ttu		ei ole dig‧a‧ttu
imperfekt					czas zaprzeszły
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	dig‧ga‧sin	dig‧ga‧simme	en dig‧a‧nnut	emme dig‧a‧nneet	1.	olin dig‧a‧nnut	olimme dig‧a‧nneet	en ollut dig‧a‧nnut	emme olleet dig‧a‧nneet
2.	dig‧ga‧sit	dig‧ga‧sitte	et dig‧a‧nnut	ette dig‧a‧nneet	2.	olit dig‧a‧nnut	olitte dig‧a‧nneet	et ollut dig‧a‧nnut	ette olleet dig‧a‧nneet
3.	dig‧ga‧si	dig‧ga‧sivat	ei dig‧a‧nnut	eivät dig‧a‧nneet	3.	oli dig‧a‧nnut	olivat dig‧a‧nneet	ei ollut dig‧a‧nnut	eivät olleet dig‧a‧nneet
str. bierna	dig‧a‧ttiin		ei dig‧a‧ttu		str. bierna	oli dig‧a‧ttu		ei ollut dig‧a‧ttu
tryb warunkowy
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	dig‧ga‧isin	dig‧ga‧isimme	en dig‧ga‧isi	emme dig‧ga‧isi	1.	olisin dig‧a‧nnut	olisimme dig‧a‧nneet	en olisi dig‧a‧nnut	emme olisi dig‧a‧nneet
2.	dig‧ga‧isit	dig‧ga‧isitte	et dig‧ga‧isi	ette dig‧ga‧isi	2.	olisit dig‧a‧nnut	olisitte dig‧a‧nneet	et olisi dig‧a‧nnut	ette olisi dig‧a‧nneet
3.	dig‧ga‧isi	dig‧ga‧isivat	ei dig‧ga‧isi	eivät dig‧ga‧isi	3.	olisi dig‧a‧nnut	olisivat dig‧a‧nneet	ei olisi dig‧a‧nnut	eivät olisi dig‧a‧nneet
str. bierna	dig‧a‧ttaisiin		ei dig‧ga‧ttaisi		str. bierna	olisi dig‧a‧ttu		ei olisi dig‧a‧ttu
tryb rozkazujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	–	dig‧a‧tkaamme	–	älkäämme dig‧a‧tko	1.	–	olkaamme dig‧a‧nneet	–	älkäämme olko dig‧a‧nneet
2.	dig‧ga‧a	dig‧a‧tkaa	älä dig‧ga‧a	älkää dig‧a‧tko	2.	ole dig‧a‧nnut	olkaa dig‧a‧nneet	älä ole dig‧a‧nnut	älkää olko dig‧a‧nneet
3.	dig‧a‧tkoon	dig‧a‧tkoot	älköön dig‧a‧tko	älkööt dig‧a‧tko	3.	olkoon dig‧a‧nnut	olkoot dig‧a‧nneet	älköön olko dig‧a‧nnut	älkööt ole dig‧a‧nneet
str. bierna	dig‧a‧ttakoon		älköön dig‧a‧ttako		str. bierna	olkoon dig‧a‧ttu		älköön olko dig‧a‧ttu
tryb potencjalny
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	dig‧a‧nnen	dig‧a‧nnemme	en dig‧a‧nne	emme dig‧a‧nne	1.	lienen dig‧a‧nnut	lienemme dig‧a‧nneet	en liene dig‧a‧nnut	emme liene dig‧a‧nneet
2.	dig‧a‧nnet	dig‧a‧nnette	et dig‧a‧nne	ette dig‧a‧nne	2.	lienet dig‧a‧nnut	lienette dig‧a‧nneet	et liene dig‧a‧nnut	ette liene dig‧a‧nneet
3.	dig‧a‧nnee	dig‧a‧nnevat	ei dig‧a‧nne	eivät dig‧a‧nne	3.	lienee dig‧a‧nnut	lienevät dig‧a‧nneet	ei liene dig‧a‧nnut	eivät liene dig‧a‧nneet
str. bierna	dig‧a‧ttaneen		ei dig‧a‧ttane		str. bierna	lienee dig‧a‧ttu		ei liene dig‧a‧ttu

Formy odczasownikowe
bezokoliczniki/odsłownik				imiesłowy
		str. czynna	str. bierna		str. czynna	str. bierna
I		dig‧a‧ta		cz. teraźniejszego	dig‧ga‧ava	dig‧a‧ttava
rozszerzony I		dig‧a‧takseen²		cz. przeszłego	dig‧a‧nnut	dig‧a‧ttu
II	inessivus	dig‧a‧tessa¹	dig‧a‧ttaessa	sprawcy	dig‧ga‧ama^1, 3
II	instructivus	dig‧a‧ten	–	przeczący	dig‧ga‧amaton
III	inessivus	dig‧ga‧amassa	–	¹⁾ Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym. ²⁾ Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej. ³⁾ Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę.
	elativus	dig‧ga‧amasta	–
	illativus	dig‧ga‧amaan	–
	adessivus	dig‧ga‧amalla	–
	abessivus	dig‧ga‧amatta	–
	instructivus	dig‧ga‧aman	dig‧a‧ttaman
IV	mianownik	dig‧ga‧aminen
IV	partitivus	dig‧ga‧amista
V		dig‧ga‧amaisillan²

przednie[edytuj]

zakończone na -kätä (k → kk)

Przykład poniżej: bezokolicznik hyökätä, temat hyök-.

tryb oznajmujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	hyök‧kä‧än	hyök‧kä‧ämme	en hyök‧kä‧ä	emme hyök‧kä‧ä	1.	olen hyök‧ä‧nnyt	olemme hyök‧ä‧nneet	en ole hyök‧ä‧nnyt	emme ole hyök‧ä‧nneet
2.	hyök‧kä‧ät	hyök‧kä‧ätte	et hyök‧kä‧ä	ette hyök‧kä‧ä	2.	olet hyök‧ä‧nnyt	olette hyök‧ä‧nneet	et ole hyök‧ä‧nnyt	ette ole hyök‧ä‧nneet
3.	hyök‧kä‧ä	hyök‧kä‧ävät	ei hyök‧kä‧ä	eivät hyök‧kä‧ä	3.	on hyök‧ä‧nnyt	ovat hyök‧ä‧nneet	ei ole hyök‧ä‧nnyt	eivät ole hyök‧ä‧nneet
str. bierna	hyök‧ä‧tään		ei hyök‧ä‧tä		str. bierna	on hyök‧ä‧tty		ei ole hyök‧ä‧tty
imperfekt					czas zaprzeszły
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	hyök‧kä‧sin	hyök‧kä‧simme	en hyök‧ä‧nnyt	emme hyök‧ä‧nneet	1.	olin hyök‧ä‧nnyt	olimme hyök‧ä‧nneet	en ollut hyök‧ä‧nnyt	emme olleet hyök‧ä‧nneet
2.	hyök‧kä‧sit	hyök‧kä‧sitte	et hyök‧ä‧nnyt	ette hyök‧ä‧nneet	2.	olit hyök‧ä‧nnyt	olitte hyök‧ä‧nneet	et ollut hyök‧ä‧nnyt	ette olleet hyök‧ä‧nneet
3.	hyök‧kä‧si	hyök‧kä‧sivät	ei hyök‧ä‧nnyt	eivät hyök‧ä‧nneet	3.	oli hyök‧ä‧nnyt	olivat hyök‧ä‧nneet	ei ollut hyök‧ä‧nnyt	eivät olleet hyök‧ä‧nneet
str. bierna	hyök‧ä‧ttiin		ei hyök‧ä‧tty		str. bierna	oli hyök‧ä‧tty		ei ollut hyök‧ä‧tty
tryb warunkowy
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	hyök‧kä‧isin	hyök‧kä‧isimme	en hyök‧kä‧isi	emme hyök‧kä‧isi	1.	olisin hyök‧ä‧nnyt	olisimme hyök‧ä‧nneet	en olisi hyök‧ä‧nnyt	emme olisi hyök‧ä‧nneet
2.	hyök‧kä‧isit	hyök‧kä‧isitte	et hyök‧kä‧isi	ette hyök‧kä‧isi	2.	olisit hyök‧ä‧nnyt	olisitte hyök‧ä‧nneet	et olisi hyök‧ä‧nnyt	ette olisi hyök‧ä‧nneet
3.	hyök‧kä‧isi	hyök‧kä‧isivät	ei hyök‧kä‧isi	eivät hyök‧kä‧isi	3.	olisi hyök‧ä‧nnyt	olisivat hyök‧ä‧nneet	ei olisi hyök‧ä‧nnyt	eivät olisi hyök‧ä‧nneet
str. bierna	hyök‧ä‧ttäisiin		ei hyök‧ä‧ttäisi		str. bierna	olisi hyök‧ä‧tty		ei olisi hyök‧ä‧tty
tryb rozkazujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	–	hyök‧ä‧tkäämme	–	älkäämme hyök‧ä‧tkö	1.	–	olkaamme hyök‧ä‧nneet	–	älkäämme olko hyök‧ä‧nneet
2.	hyök‧kä‧ä	hyök‧ä‧tkää	älä hyök‧kä‧ä	älkää hyök‧ä‧tkö	2.	ole hyök‧ä‧nnyt	olkaa hyök‧ä‧nneet	älä ole hyök‧ä‧nnyt	älkää olko hyök‧ä‧nneet
3.	hyök‧ä‧tköön	hyök‧ä‧tkööt	älköön hyök‧ä‧tkö	älkööt hyök‧ä‧tkö	3.	olkoon hyök‧ä‧nnyt	olkoot hyök‧ä‧nneet	älköön olko hyök‧ä‧nnyt	älkööt ole hyök‧ä‧nneet
str. bierna	hyök‧ä‧ttäköön		älköön hyök‧ä‧ttäkö		str. bierna	olkoon hyök‧ä‧tty		älköön olko hyök‧ä‧tty
tryb potencjalny
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	hyök‧ä‧nnen	hyök‧ä‧nnemme	en hyök‧ä‧nne	emme hyök‧ä‧nne	1.	lienen hyök‧ä‧nnyt	lienemme hyök‧ä‧nneet	en liene hyök‧ä‧nnyt	emme liene hyök‧ä‧nneet
2.	hyök‧ä‧nnet	hyök‧ä‧nnette	et hyök‧ä‧nne	ette hyök‧ä‧nne	2.	lienet hyök‧ä‧nnyt	lienette hyök‧ä‧nneet	et liene hyök‧ä‧nnyt	ette liene hyök‧ä‧nneet
3.	hyök‧ä‧nnee	hyök‧ä‧nnevät	ei hyök‧ä‧nne	eivät hyök‧ä‧nne	3.	lienee hyök‧ä‧nnyt	lienevät hyök‧ä‧nneet	ei liene hyök‧ä‧nnyt	eivät liene hyök‧ä‧nneet
str. bierna	hyök‧ä‧ttäneen		ei hyök‧ä‧ttäne		str. bierna	lienee hyök‧ä‧tty		ei liene hyök‧ä‧tty

Formy odczasownikowe
bezokoliczniki/odsłownik				imiesłowy
		str. czynna	str. bierna		str. czynna	str. bierna
I		hyök‧ä‧tä		cz. teraźniejszego	hyök‧kä‧ävä	hyök‧ä‧ttävä
rozszerzony I		hyök‧ä‧täkseen²		cz. przeszłego	hyök‧ä‧nnyt	hyök‧ä‧tty
II	inessivus	hyök‧ä‧tessä¹	hyök‧ä‧ttäessä	sprawcy	hyök‧kä‧ämä^1, 3
II	instructivus	hyök‧ä‧ten	–	przeczący	hyök‧kä‧ämätön
III	inessivus	hyök‧kä‧ämässä	–	¹⁾ Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym. ²⁾ Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej. ³⁾ Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę.
	elativus	hyök‧kä‧ämästä	–
	illativus	hyök‧kä‧ämään	–
	adessivus	hyök‧kä‧ämällä	–
	abessivus	hyök‧kä‧ämättä	–
	instructivus	hyök‧kä‧ämän	hyök‧ä‧ttämän
IV	mianownik	hyök‧kä‧äminen
IV	partitivus	hyök‧kä‧ämistä
V		hyök‧kä‧ämäisillän²

B[edytuj]

tylne[edytuj]

p:pp[edytuj]

zakończone na -pata (p → pp)

Przykład poniżej: bezokolicznik napata, temat nap-.

tryb oznajmujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	nap‧pa‧an	nap‧pa‧amme	en nap‧pa‧a	emme nap‧pa‧a	1.	olen nap‧a‧nnut	olemme nap‧a‧nneet	en ole nap‧a‧nnut	emme ole nap‧a‧nneet
2.	nap‧pa‧at	nap‧pa‧atte	et nap‧pa‧a	ette nap‧pa‧a	2.	olet nap‧a‧nnut	olette nap‧a‧nneet	et ole nap‧a‧nnut	ette ole nap‧a‧nneet
3.	nap‧pa‧a	nap‧pa‧avat	ei nap‧pa‧a	eivät nap‧pa‧a	3.	on nap‧a‧nnut	ovat nap‧a‧nneet	ei ole nap‧a‧nnut	eivät ole nap‧a‧nneet
str. bierna	nap‧a‧taan		ei nap‧a‧ta		str. bierna	on nap‧a‧ttu		ei ole nap‧a‧ttu
imperfekt					czas zaprzeszły
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	nap‧pa‧sin	nap‧pa‧simme	en nap‧a‧nnut	emme nap‧a‧nneet	1.	olin nap‧a‧nnut	olimme nap‧a‧nneet	en ollut nap‧a‧nnut	emme olleet nap‧a‧nneet
2.	nap‧pa‧sit	nap‧pa‧sitte	et nap‧a‧nnut	ette nap‧a‧nneet	2.	olit nap‧a‧nnut	olitte nap‧a‧nneet	et ollut nap‧a‧nnut	ette olleet nap‧a‧nneet
3.	nap‧pa‧si	nap‧pa‧sivat	ei nap‧a‧nnut	eivät nap‧a‧nneet	3.	oli nap‧a‧nnut	olivat nap‧a‧nneet	ei ollut nap‧a‧nnut	eivät olleet nap‧a‧nneet
str. bierna	nap‧a‧ttiin		ei nap‧a‧ttu		str. bierna	oli nap‧a‧ttu		ei ollut nap‧a‧ttu
tryb warunkowy
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	nap‧pa‧isin	nap‧pa‧isimme	en nap‧pa‧isi	emme nap‧pa‧isi	1.	olisin nap‧a‧nnut	olisimme nap‧a‧nneet	en olisi nap‧a‧nnut	emme olisi nap‧a‧nneet
2.	nap‧pa‧isit	nap‧pa‧isitte	et nap‧pa‧isi	ette nap‧pa‧isi	2.	olisit nap‧a‧nnut	olisitte nap‧a‧nneet	et olisi nap‧a‧nnut	ette olisi nap‧a‧nneet
3.	nap‧pa‧isi	nap‧pa‧isivat	ei nap‧pa‧isi	eivät nap‧pa‧isi	3.	olisi nap‧a‧nnut	olisivat nap‧a‧nneet	ei olisi nap‧a‧nnut	eivät olisi nap‧a‧nneet
str. bierna	nap‧a‧ttaisiin		ei nap‧a‧ttaisi		str. bierna	olisi nap‧a‧ttu		ei olisi nap‧a‧ttu
tryb rozkazujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	–	nap‧a‧tkaamme	–	älkäämme nap‧a‧tko	1.	–	olkaamme nap‧a‧nneet	–	älkäämme olko nap‧a‧nneet
2.	nap‧pa‧a	nap‧a‧tkaa	älä nap‧pa‧a	älkää nap‧a‧tko	2.	ole nap‧a‧nnut	olkaa nap‧a‧nneet	älä ole nap‧a‧nnut	älkää olko nap‧a‧nneet
3.	nap‧a‧tkoon	nap‧a‧tkoot	älköön nap‧a‧tko	älkööt nap‧a‧tko	3.	olkoon nap‧a‧nnut	olkoot nap‧a‧nneet	älköön olko nap‧a‧nnut	älkööt ole nap‧a‧nneet
str. bierna	nap‧a‧ttakoon		älköön nap‧a‧ttako		str. bierna	olkoon nap‧a‧ttu		älköön olko nap‧a‧ttu
tryb potencjalny
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	nap‧a‧nnen	nap‧a‧nnemme	en nap‧a‧nne	emme nap‧a‧nne	1.	lienen nap‧a‧nnut	lienemme nap‧a‧nneet	en liene nap‧a‧nnut	emme liene nap‧a‧nneet
2.	nap‧a‧nnet	nap‧a‧nnette	et nap‧a‧nne	ette nap‧a‧nne	2.	lienet nap‧a‧nnut	lienette nap‧a‧nneet	et liene nap‧a‧nnut	ette liene nap‧a‧nneet
3.	nap‧a‧nnee	nap‧a‧nnevat	ei nap‧a‧nne	eivät nap‧a‧nne	3.	lienee nap‧a‧nnut	lienevät nap‧a‧nneet	ei liene nap‧a‧nnut	eivät liene nap‧a‧nneet
str. bierna	nap‧a‧ttaneen		ei nap‧a‧ttane		str. bierna	lienee nap‧a‧ttu		ei liene nap‧a‧ttu

Formy odczasownikowe
bezokoliczniki/odsłownik				imiesłowy
		str. czynna	str. bierna		str. czynna	str. bierna
I		nap‧a‧ta		cz. teraźniejszego	nap‧pa‧ava	nap‧a‧ttava
rozszerzony I		nap‧a‧takseen²		cz. przeszłego	nap‧a‧nnut	nap‧a‧ttu
II	inessivus	nap‧a‧tessa¹	nap‧a‧ttaessa	sprawcy	nap‧pa‧ama^1, 3
II	instructivus	nap‧a‧ten	–	przeczący	nap‧pa‧amaton
III	inessivus	nap‧pa‧amassa	–	¹⁾ Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym. ²⁾ Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej. ³⁾ Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę.
	elativus	nap‧pa‧amasta	–
	illativus	nap‧pa‧amaan	–
	adessivus	nap‧pa‧amalla	–
	abessivus	nap‧pa‧amatta	–
	instructivus	nap‧pa‧aman	nap‧a‧ttaman
IV	mianownik	nap‧pa‧aminen
IV	partitivus	nap‧pa‧amista
V		nap‧pa‧amaisillan²

b:bb[edytuj]

zakończone na -bata (b → bb)

Przykład poniżej: bezokolicznik lobata, temat lob-.

tryb oznajmujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	lob‧ba‧an	lob‧ba‧amme	en lob‧ba‧a	emme lob‧ba‧a	1.	olen lob‧a‧nnut	olemme lob‧a‧nneet	en ole lob‧a‧nnut	emme ole lob‧a‧nneet
2.	lob‧ba‧at	lob‧ba‧atte	et lob‧ba‧a	ette lob‧ba‧a	2.	olet lob‧a‧nnut	olette lob‧a‧nneet	et ole lob‧a‧nnut	ette ole lob‧a‧nneet
3.	lob‧ba‧a	lob‧ba‧avat	ei lob‧ba‧a	eivät lob‧ba‧a	3.	on lob‧a‧nnut	ovat lob‧a‧nneet	ei ole lob‧a‧nnut	eivät ole lob‧a‧nneet
str. bierna	lob‧a‧taan		ei lob‧a‧ta		str. bierna	on lob‧a‧ttu		ei ole lob‧a‧ttu
imperfekt					czas zaprzeszły
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	lob‧ba‧sin	lob‧ba‧simme	en lob‧a‧nnut	emme lob‧a‧nneet	1.	olin lob‧a‧nnut	olimme lob‧a‧nneet	en ollut lob‧a‧nnut	emme olleet lob‧a‧nneet
2.	lob‧ba‧sit	lob‧ba‧sitte	et lob‧a‧nnut	ette lob‧a‧nneet	2.	olit lob‧a‧nnut	olitte lob‧a‧nneet	et ollut lob‧a‧nnut	ette olleet lob‧a‧nneet
3.	lob‧ba‧si	lob‧ba‧sivat	ei lob‧a‧nnut	eivät lob‧a‧nneet	3.	oli lob‧a‧nnut	olivat lob‧a‧nneet	ei ollut lob‧a‧nnut	eivät olleet lob‧a‧nneet
str. bierna	lob‧a‧ttiin		ei lob‧a‧ttu		str. bierna	oli lob‧a‧ttu		ei ollut lob‧a‧ttu
tryb warunkowy
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	lob‧ba‧isin	lob‧ba‧isimme	en lob‧ba‧isi	emme lob‧ba‧isi	1.	olisin lob‧a‧nnut	olisimme lob‧a‧nneet	en olisi lob‧a‧nnut	emme olisi lob‧a‧nneet
2.	lob‧ba‧isit	lob‧ba‧isitte	et lob‧ba‧isi	ette lob‧ba‧isi	2.	olisit lob‧a‧nnut	olisitte lob‧a‧nneet	et olisi lob‧a‧nnut	ette olisi lob‧a‧nneet
3.	lob‧ba‧isi	lob‧ba‧isivat	ei lob‧ba‧isi	eivät lob‧ba‧isi	3.	olisi lob‧a‧nnut	olisivat lob‧a‧nneet	ei olisi lob‧a‧nnut	eivät olisi lob‧a‧nneet
str. bierna	lob‧a‧ttaisiin		ei lob‧a‧ttaisi		str. bierna	olisi lob‧a‧ttu		ei olisi lob‧a‧ttu
tryb rozkazujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	–	lob‧a‧tkaamme	–	älkäämme lob‧a‧tko	1.	–	olkaamme lob‧a‧nneet	–	älkäämme olko lob‧a‧nneet
2.	lob‧ba‧a	lob‧a‧tkaa	älä lob‧ba‧a	älkää lob‧a‧tko	2.	ole lob‧a‧nnut	olkaa lob‧a‧nneet	älä ole lob‧a‧nnut	älkää olko lob‧a‧nneet
3.	lob‧a‧tkoon	lob‧a‧tkoot	älköön lob‧a‧tko	älkööt lob‧a‧tko	3.	olkoon lob‧a‧nnut	olkoot lob‧a‧nneet	älköön olko lob‧a‧nnut	älkööt ole lob‧a‧nneet
str. bierna	lob‧a‧ttakoon		älköön lob‧a‧ttako		str. bierna	olkoon lob‧a‧ttu		älköön olko lob‧a‧ttu
tryb potencjalny
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	lob‧a‧nnen	lob‧a‧nnemme	en lob‧a‧nne	emme lob‧a‧nne	1.	lienen lob‧a‧nnut	lienemme lob‧a‧nneet	en liene lob‧a‧nnut	emme liene lob‧a‧nneet
2.	lob‧a‧nnet	lob‧a‧nnette	et lob‧a‧nne	ette lob‧a‧nne	2.	lienet lob‧a‧nnut	lienette lob‧a‧nneet	et liene lob‧a‧nnut	ette liene lob‧a‧nneet
3.	lob‧a‧nnee	lob‧a‧nnevat	ei lob‧a‧nne	eivät lob‧a‧nne	3.	lienee lob‧a‧nnut	lienevät lob‧a‧nneet	ei liene lob‧a‧nnut	eivät liene lob‧a‧nneet
str. bierna	lob‧a‧ttaneen		ei lob‧a‧ttane		str. bierna	lienee lob‧a‧ttu		ei liene lob‧a‧ttu

Formy odczasownikowe
bezokoliczniki/odsłownik				imiesłowy
		str. czynna	str. bierna		str. czynna	str. bierna
I		lob‧a‧ta		cz. teraźniejszego	lob‧ba‧ava	lob‧a‧ttava
rozszerzony I		lob‧a‧takseen²		cz. przeszłego	lob‧a‧nnut	lob‧a‧ttu
II	inessivus	lob‧a‧tessa¹	lob‧a‧ttaessa	sprawcy	lob‧ba‧ama^1, 3
II	instructivus	lob‧a‧ten	–	przeczący	lob‧ba‧amaton
III	inessivus	lob‧ba‧amassa	–	¹⁾ Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym. ²⁾ Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej. ³⁾ Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę.
	elativus	lob‧ba‧amasta	–
	illativus	lob‧ba‧amaan	–
	adessivus	lob‧ba‧amalla	–
	abessivus	lob‧ba‧amatta	–
	instructivus	lob‧ba‧aman	lob‧a‧ttaman
IV	mianownik	lob‧ba‧aminen
IV	partitivus	lob‧ba‧amista
V		lob‧ba‧amaisillan²

przednie[edytuj]

zakończone na -pätä (p → pp)

Przykład poniżej: bezokolicznik hypätä, temat hyp-.

tryb oznajmujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	hyp‧pä‧än	hyp‧pä‧ämme	en hyp‧pä‧ä	emme hyp‧pä‧ä	1.	olen hyp‧ä‧nnyt	olemme hyp‧ä‧nneet	en ole hyp‧ä‧nnyt	emme ole hyp‧ä‧nneet
2.	hyp‧pä‧ät	hyp‧pä‧ätte	et hyp‧pä‧ä	ette hyp‧pä‧ä	2.	olet hyp‧ä‧nnyt	olette hyp‧ä‧nneet	et ole hyp‧ä‧nnyt	ette ole hyp‧ä‧nneet
3.	hyp‧pä‧ä	hyp‧pä‧ävät	ei hyp‧pä‧ä	eivät hyp‧pä‧ä	3.	on hyp‧ä‧nnyt	ovat hyp‧ä‧nneet	ei ole hyp‧ä‧nnyt	eivät ole hyp‧ä‧nneet
str. bierna	hyp‧ä‧tään		ei hyp‧ä‧tä		str. bierna	on hyp‧ä‧tty		ei ole hyp‧ä‧tty
imperfekt					czas zaprzeszły
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	hyp‧pä‧sin	hyp‧pä‧simme	en hyp‧ä‧nnyt	emme hyp‧ä‧nneet	1.	olin hyp‧ä‧nnyt	olimme hyp‧ä‧nneet	en ollut hyp‧ä‧nnyt	emme olleet hyp‧ä‧nneet
2.	hyp‧pä‧sit	hyp‧pä‧sitte	et hyp‧ä‧nnyt	ette hyp‧ä‧nneet	2.	olit hyp‧ä‧nnyt	olitte hyp‧ä‧nneet	et ollut hyp‧ä‧nnyt	ette olleet hyp‧ä‧nneet
3.	hyp‧pä‧si	hyp‧pä‧sivät	ei hyp‧ä‧nnyt	eivät hyp‧ä‧nneet	3.	oli hyp‧ä‧nnyt	olivat hyp‧ä‧nneet	ei ollut hyp‧ä‧nnyt	eivät olleet hyp‧ä‧nneet
str. bierna	hyp‧ä‧ttiin		ei hyp‧ä‧tty		str. bierna	oli hyp‧ä‧tty		ei ollut hyp‧ä‧tty
tryb warunkowy
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	hyp‧pä‧isin	hyp‧pä‧isimme	en hyp‧pä‧isi	emme hyp‧pä‧isi	1.	olisin hyp‧ä‧nnyt	olisimme hyp‧ä‧nneet	en olisi hyp‧ä‧nnyt	emme olisi hyp‧ä‧nneet
2.	hyp‧pä‧isit	hyp‧pä‧isitte	et hyp‧pä‧isi	ette hyp‧pä‧isi	2.	olisit hyp‧ä‧nnyt	olisitte hyp‧ä‧nneet	et olisi hyp‧ä‧nnyt	ette olisi hyp‧ä‧nneet
3.	hyp‧pä‧isi	hyp‧pä‧isivät	ei hyp‧pä‧isi	eivät hyp‧pä‧isi	3.	olisi hyp‧ä‧nnyt	olisivat hyp‧ä‧nneet	ei olisi hyp‧ä‧nnyt	eivät olisi hyp‧ä‧nneet
str. bierna	hyp‧ä‧ttäisiin		ei hyp‧ä‧ttäisi		str. bierna	olisi hyp‧ä‧tty		ei olisi hyp‧ä‧tty
tryb rozkazujący
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	–	hyp‧ä‧tkäämme	–	älkäämme hyp‧ä‧tkö	1.	–	olkaamme hyp‧ä‧nneet	–	älkäämme olko hyp‧ä‧nneet
2.	hyp‧pä‧ä	hyp‧ä‧tkää	älä hyp‧pä‧ä	älkää hyp‧ä‧tkö	2.	ole hyp‧ä‧nnyt	olkaa hyp‧ä‧nneet	älä ole hyp‧ä‧nnyt	älkää olko hyp‧ä‧nneet
3.	hyp‧ä‧tköön	hyp‧ä‧tkööt	älköön hyp‧ä‧tkö	älkööt hyp‧ä‧tkö	3.	olkoon hyp‧ä‧nnyt	olkoot hyp‧ä‧nneet	älköön olko hyp‧ä‧nnyt	älkööt ole hyp‧ä‧nneet
str. bierna	hyp‧ä‧ttäköön		älköön hyp‧ä‧ttäkö		str. bierna	olkoon hyp‧ä‧tty		älköön olko hyp‧ä‧tty
tryb potencjalny
czas teraźniejszy					perfekt
	twierdzenie		przeczenie			twierdzenie		przeczenie
osoba	lp	lm	lp	lm	osoba	lp	lm	lp	lm
1.	hyp‧ä‧nnen	hyp‧ä‧nnemme	en hyp‧ä‧nne	emme hyp‧ä‧nne	1.	lienen hyp‧ä‧nnyt	lienemme hyp‧ä‧nneet	en liene hyp‧ä‧nnyt	emme liene hyp‧ä‧nneet
2.	hyp‧ä‧nnet	hyp‧ä‧nnette	et hyp‧ä‧nne	ette hyp‧ä‧nne	2.	lienet hyp‧ä‧nnyt	lienette hyp‧ä‧nneet	et liene hyp‧ä‧nnyt	ette liene hyp‧ä‧nneet
3.	hyp‧ä‧nnee	hyp‧ä‧nnevät	ei hyp‧ä‧nne	eivät hyp‧ä‧nne	3.	lienee hyp‧ä‧nnyt	lienevät hyp‧ä‧nneet	ei liene hyp‧ä‧nnyt	eivät liene hyp‧ä‧nneet
str. bierna	hyp‧ä‧ttäneen		ei hyp‧ä‧ttäne		str. bierna	lienee hyp‧ä‧tty		ei liene hyp‧ä‧tty

Formy odczasownikowe
bezokoliczniki/odsłownik				imiesłowy
		str. czynna	str. bierna		str. czynna	str. bierna
I		hyp‧ä‧tä		cz. teraźniejszego	hyp‧pä‧ävä	hyp‧ä‧ttävä
rozszerzony I		hyp‧ä‧täkseen²		cz. przeszłego	hyp‧ä‧nnyt	hyp‧ä‧tty
II	inessivus	hyp‧ä‧tessä¹	hyp‧ä‧ttäessä	sprawcy	hyp‧pä‧ämä^1, 3
II	instructivus	hyp‧ä‧ten	–	przeczący	hyp‧pä‧ämätön
III	inessivus	hyp‧pä‧ämässä	–	¹⁾ Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym. ²⁾ Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej. ³⁾ Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę.
	elativus	hyp‧pä‧ämästä	–
	illativus	hyp‧pä‧ämään	–
	adessivus	hyp‧pä‧ämällä	–
	abessivus	hyp‧pä‧ämättä	–
	instructivus	hyp‧pä‧ämän	hyp‧ä‧ttämän
IV	mianownik	hyp‧pä‧äminen
IV	partitivus	hyp‧pä‧ämistä
V		hyp‧pä‧ämäisillän²